Turun kaupungilla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Kaupungin omistama Turun Kaupunginteatteri haluaa omalta osaltaan edistää tätä tavoitetta, ja jo aikaisemminkin teatterilaiset ovat olleet kiinnostuneita toimintansa ympäristövaikutuksista. Jotta eri valintojen merkitystä voidaan mitata, täytyy hiilijalanjälki olla tiedossa. Turun Kaupunginteatteri päätti määrittää vuoden 2022 hiilijalanjäljen yhteistyössä OpenCO2netin kanssa. Hiilijalanjälkilaskenta sisälsi scopet 1, 2 ja 3, ja laskenta noudatti GHG Protocol -standardia.

Hiilijalanjälkilaskenta alkaa lähtötietojen keräämisellä

Lähtötietojen kerääminen oli Turun Kaupunginteatterin hiilijalanjälkiprojektissa työläin vaihe.

”Saimme hyvin apua OpenCO2netin tiimiltä tietojen keräämiseen. Lopulta päädyimme toimittamaan ostolaskudatan OpenCO2netille, josta tiedot kerättiin OpenCO2.netiin laskentaa varten”, kertoo Turun Kaupunginteatterin myynti- ja markkinointipäällikkö Veera Westerlund.

Hiilijalanjälki on konkreettinen tieto, ja sen kehittymistä on jatkossa helppo seurata, kertoo Turun Kaupunginteatterin toimitusjohtaja Arto Valkama. Valkaman mukaan kokonaisuuden kannalta isoimmat osat ovat nyt selvillä. ”Hiilijalanjälkilaskennan seurauksena ymmärsimme, että meidän pitää pyytää päästötietoa toimittajilta, esimerkiksi ravintolatoimintaan liittyen, ja mahdollisesti valita vain sellaisia toimijoita, jotka pystyvät tiedot toimittamaan.”

Mikä sitten yllätti laskennassa? ”Yllättävää oli se, että yleisön liikkuminen ei ollut suurimmassa roolissa, ja puvustamon rooli päästölähteenä oli myös yllättävän pieni”, Valkama kertoo.

Hiilijalanjälkilaskenta päästövähennysten mahdollistajana

Seuraavaksi Turun Kaupunginteatteri aikoo käydä huolella läpi omat päästövähennysmahdollisuudet ja viestiä laskennan tuloksista sidosryhmille. Hiilijalanjälkitieto toimii ensisijaisesti oman toiminnan kehittämisen työkaluna, ja sen rinnalla työstä halutaan kertoa avoimesti asiakkaille.

”Ensisijaisesti toteutamme itse päästövähennyksiä. Vuorovaikutus esimerkiksi tavarantoimittajien ja asiakkaiden kanssa on keskeistä, ja tavoitteisiin päästään yhteistyöllä”, Westerlund kertoo.

Westerlundin mukaan hiilijalanjälkilaskenta antoi positiivista uskoa ja luottamusta siihen, että omilla teoilla on merkitystä. ”Laskennassa isoimmat päästölähteet olivat sellaisia, joihin pystymme itse vaikuttamaan. Tämä tieto kannustaa meitä tekemään ilmaston kannalta parempia valintoja jatkossakin, eivätkä ilmastotoimet tunnu enää isolta ja mahdottomalta projektilta.”

OpenCO2netin tiimistä Turun Kaupunginteatterilla on vain hyvää sanottavaa. Westerlundin mukaan yhteistyö oli helppoa ja mutkatonta, ja eri vaiheita matkan varrella ohjattiin hyvin. Myös lähtötietojen toimituksen muoto oli joustava, mikä helpotti Turun Kaupunginteatterin työtaakkaa datan keräämisessä.

”Laskentaprojektissa korostui OpenCO2netin tiimin asiantuntijuus. Tuli sellainen olo, että he tietävät oikeasti mistä puhuvat, ja opimme matkan aikana paljon hiilijalanjälkilaskennasta.”, Valkama toteaa.

Turun Kaupunginteatterin suunnitelmissa on seurata hiilijalanjälkeä jatkossakin, ja alustavasti on mietitty, että hiilijalanjälki laskettaisiin esimerkiksi joka toinen vuosi.

OpenCO2net tarjoaa yrityksille työkaluja ja apua niin yritysten kuin tuotteiden hiilijalanjälkien määrittämiseen. Yrityksen hiilijalanjäljen laskennassa noudatamme GHG Protocol standardia, ja laskenta huomioi scopet 1, 2 ja 3. Laskennassa hyödynnämme OpenCO2.netin laskureita sekä laajaa päästötietokantaa. Kun yrityksen hiilijalanjälki on laskettu ensimmäisen kerran konsulttityönä, tarjoavat työkalumme jatkossa mahdollisuuden tehdä laskentaa itsenäisesti, kun yrityksen ymmärrys merkittävimmistä päästölähteistä on laskentaprojektin aikana lisääntynyt.

Kuva: Turun Kaupunginteatteri / Otto-Ville Väätäinen