Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) asettaa vaatimuksia yritysten vastuullisuustietojen raportoinnille. Mitä tämä tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen laskemisen ja raportoinnin näkökulmasta? Meneekö kaikki uusiksi vai voiko tuttuja laskentamenetelmiä hyödyntää?

CSRD koskee yritysten kestävyysraportointia pitäen sisällään niin ympäristövastuuseen kuin sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen liittyvät ulottuvuudet. EFRAG PTF-ESRS (European Financial Reporting Advisory Group Project Task Force on European sustainability reporting standards) on julkaissut joukon standardeja, joihin pohjautuen kestävyysraportointi tulee tehdä. Näistä standardeista ensimmäinen ympäristövastuuta koskeva standardi on ilmastonmuutosta koskeva ESRS E1 standardi. Viimeisin luonnosversio standardista on julkaistu marraskuussa 2022, ja tässä esitetyt raportointivaatimukset perustuvat tähän standardiluonnokseen.

Uusi CSRD korvaa aikaisemman NFRD:n (The Non-Financial Reporting Directive) päästöraportointia koskevat vaatimukset.

Direktiivin raportointivelvoite tulee koskemaan yrityksiä porrastetusti, siten että vuodesta 2025 alkaen CSRD:n mukaisia tietoja raportoivat jo aiemmin NFRD:n piiriin kuuluneet yritykset. Yritykset raportoivat tiedot aina edellisen tilikautensa mukaan, eli 2025 vuoden raportti pitää sisällään vuoden 2024 tiedot. Vuodesta 2026 alkaen raportointivelvoite koskee NFRD -direktiivin piiriin kuulumattomia suuryrityksiä. Kolmannessa vaiheessa, vuonna 2027 mukaan tulevat pörssilistatut pk-yritykset sekä pienet luottolaitokset ja vakuutuslaitokset.

9 + 3 raportointivaatimusta

ESRS E1 -standardissa esitetään yrityksille yhdeksän numeroitua raportointivaatimusta (E1-1…E1-9) sekä näiden lisäksi kolme ESRS 2 -standardiin linkittyvää raportointivaatimusta, joita ei ole erikseen numeroitu.

Ensimmäinen raportointivaatimus (E1-1) koskee ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvän siirtymäsuunnitelman toteuttamista. Kaksi seuraavaa (E1-2 ja E1-3) koskevat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyviä strategisia yritystason toimintatapoja sekä näiden vaatimia toimenpiteitä ja resursseja. Vaatimus E1-4 koskee ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyviä tavoitteita ja vaatimus E1-5 energiankulutusta ja energiajakaumaa. Päästölaskennan näkökulmasta vaatimus E1-6 on keskeisin ja se kattaa scope 1, 2 ja 3 päästöt sekä kasvihuonekaasupäästöt koko yrityksen tasolla.

Vaatimus E1-7 koskee hiilen sitomiseen ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyviä projekteja, jotka rahoitetaan myymällä päästövähennysyksiköitä, ja E1-8 sisäistä hiilenhinnoittelua. Vaatimus E1-9 puolestaan koskee ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien taloudellisia vaikutuksia.

Numeroimattomista raportointivaatimuksista ensimmäinen koskee kestävään kehitykseen liittyvän suorituskyvyn sisällyttämistä kannustinjärjestelmiin ja toinen olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä niiden linkittymistä strategiaan ja liiketoimintamalleihin. Kolmas numeroimaton vaatimus koskee prosesseja, joilla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia ​​ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Päästölaskenta perustuu tunnettuihin standardeihin

Kasvihuonekaasupäästöjen raportointivaatimukset perustuvat GHG Protocol -standardien mukaiseen lähestymistapaan. Yrityksen tulee määritellä scope 1, scope 2 ja scope 3 -päästönsä, kokonaispäästönsä ja kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti suhteessa liikevaihtoon. Ostoenergiaan liittyvät scope 2 -päästöt on laskettava sekä sijainti- että markkinaperusteisesti. Scope 3 -päästöistä laskentaan tulee sisällyttää kaikki merkittävät päästölähteet. Scope 3 päästöt jaotellaan GHG Protocol -standardeissa esitettyihin viiteentoista päästöluokkaan. Lisäksi pilvipalveluihin ja datakeskuksiin liittyvät päästöt voidaan raportoida omana alakohtana ostettujen tuotteiden ja palvelujen alla. Scope 3 -päästöt voidaan ryhmitellä myös arvoketjun mukaisesti seuraaviin luokkiin: 1) Hankinnat, upstream 2) Myydyt tuotteet, downstream 3) Tavarakuljetukset 4) Matkat ja 5) Pääomasijoitukset.

Kokonaispäästöt raportoidaan sekä sijainti- että markkinaperusteisesti.

Yritys voi eritellä scope 1, 2 & 3 päästönsä maittain, liiketoiminnoittain, segmenteittäin, tytäryhtiöittäin, kasvihuonekaasuittain (CO2, CH4, N2O, HFCs, PFCs, SF6, NF3) tai päästölähteittäin, jos tarpeellista. Palamisen ja biohajoamisen seurauksena vapautuvat biogeeniset päästöt tulee raportoida erillään scope 1 -päästöistä, mutta muut kasvihuonekaasupäästöt (erityisesti metaani ja typpioksiduuli) on sisällytettävä laskentaan. Päästöjen kompensointia ei saa sisällyttää päästölaskentaan.

ESRS E1 -standardiluonnoksessa esitetyt kasvihuonekaasupäästöjen laskentaohjeet eivät poikkea yleisesti käytettävien päästölaskentastandardien ohjeistuksista. Uusi standardi kuitenkin selkeyttää ohjeistusta tiivistämällä olennaiset kohdat muutamaan sivuun.

Sellaisten yritysten, jotka ovat tehneet päästölaskentaa jo aiemmin ja sisällyttäneen laskentaan myös scope 3 -päästönsä, ei tarvitse olla huolissaan CSRD-direktiivin asettamista vaatimuksista päästöraportoinnille. Sen sijaan yrityksissä, joissa päästölaskentaa ei ole vielä aloitettu, alkaa olla korkea aika tarttua toimeen.

Haluatko kuulla lisää ESRS E1-standardin mukaisista raportointivaatimuksista?

OpenCO2.net-alustan työkalut ovat CSRD-yhteensopivia. Organisaatiokohtainen päästölaskurimme perustuu GHG Protocol -standardeihin ja siihen sisältyy kaikki scope 1, 2 ja 3 päästöluokat. Palveluumme sisältyy myös työkalut päästötavoitteiden asettamiseen ja päästöseurantaan. Laajasta päästötietokannastamme löydät myös luotettavat ja ajantasaiset päästökertoimet laskennan pohjaksi.