Euroopan parlamentti on äänestyksessä hyväksynyt Green Claims -direktiiviluonnoksen äänin 544 puolesta, 18 vastaan. Seuraavassa vaiheessa parlamentti, komissio ja jäsenvaltiot neuvottelevat direktiivin lopullisesta sisällöstä. 

Green Claims -direktiiviluonnoksen tavoitteena on auttaa kuluttajia valitsemaan ympäristöystävällisiä tuotteita ja kannustaa yrityksiä tuottamaan kestävämpiä tuotteita. Tuoreen Eurobarometrin mukaan 63% Euroopan Unionin jäsenmaiden kuluttajista ei luota tuotteiden valmistajien vastuullisuusväittämiin. Yrityksillä on siis paljon tehtävää vastuullisuusviestinnän saralla kuluttajien luottamuksen voittamiseksi. Toisaalta moni yritys, joka tekee esimerkiksi erittäin vaikuttavia ilmastotoimia, pelkää syyllistyvänsä viherpesuun ja jättää viestimättä tekemistään ilmastotoimista. Toteutuessaan Green Claims -direktiivi tuo helpotusta myös viherpesua pelkääville yrityksille, kun säännöt ovat selkeät ja lakiin kirjatut. Ilmastoväittämät ovat yksi yleisimmistä ympäristöväittämistä tuotteissa, ja niiden suhteen standardeihin perustuva hiilijalanjälkilaskenta toimii vahvana perustana viestinnälle. 

Green Claims -direktiiviehdotus pakottaa yritykset perustelemaan väittämänsä 

Yksi Green Claims -direktiiviluonnoksen ehdotuksista on se, että liian yleisluontoisten ja harhaanjohtavien ympäristöväittämien käyttö kielletään, ellei yrityksellä ole tarjota väittämien tueksi yksityiskohtaisia todisteita. Tällaisia väitteitä ovat esimerkiksi ”ympäristöystävällinen”, ”luonnollinen”, ”biohajoava” sekä ”ekologinen”. Parlamentin tavoitteena on myös taivutella komissio ja neuvosto kieltämään ympäristöväittämät, jotka perustuvat yksinomaan hiilidioksidipäästöjen kompensointiin. Tämä tavoite ei ollut osana alkuperäistä Euroopan komission viime vuonna tekemää ehdotusta, vaan se lisättiin parlamentin toimesta. 

Toteutuessaan Green Claims -direktiivi kieltäisi myös ympäristöväittämän yleistämisen koko tuotetta koskevaksi, vaikka väittämä pitäisi paikkansa vain tuotteen yhden osan osalta. Tällaisia väittämiä voi nähdä esimerkiksi elintarvikkeissa, joissa väittämä liittyy tosiasiassa vain pakkaukseen, eikä koko tuotteeseen. Lisäksi direktiivi puuttuisi myös tuotteen käyttöiän rajoittamiseen sekä tuotteiden toimimattomuuteen muiden yritysten valmistamilla varaosilla.  

Tavoitteena pitkäikäiset tuotteet 

Euroopan parlamentin jäsenet haluavat myös kannustaa yrityksiä valmistamaan pitkäikäisiä tuotteita, ja ehdotuksen mukaan tuotteen valmistajan pitäisi kertoa kuluttajalle mahdollisista rajoituksista tuotteen korjattavuuteen ja huoltoon liittyen ennen ostopäätöksen tekemistä. Lisäksi parlamentin jäsenet ehdottavat tuotteisiin uutta takuumerkintää, jossa valmistajat voisivat ilmoittaa tarjoamansa lakisääteistä takuuta pidemmän takuuajan. Kiertotaloudesta ja tuotteiden käyttöiän pidentämisestä syntyy usein myös ilmastohyötyjä, kun verrokkina on edeltävä tilanne, jossa kuluttajan on pitänyt ostaa uusi tuote useammin. 

Myös erilaisten vastuullisuuteen viittaavien merkkien käyttöä on tarkoitus rajoittaa Green Claims -direktiivin myötä. Parlamentti ehdottaa, että yritykset voivat käyttää vain virallisiin sertifiointijärjestelmiin perustuvia merkkejä, jotka viranomainen on tunnustanut tai perustanut. 

Green Claims -direktiivi auttaa sekä kuluttajaa että vastuullisia yrityksiä 

Tähänkin saakka on ollut toivottavaa, että jokainen, joka väittämiä esittää, pystyisi myös todistamaan väittämänsä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, mikä on johtanut tilanteeseen, jossa kuluttaja ei pysty luottamaan tuotteissa esitettyihin väittämiin. Toteutuessaan Green Claims -direktiivi auttaisi siis sekä kuluttajaa että niitä yrityksiä, jotka tekevät aktiivisia toimia esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämisessä ja hiilikädenjäljen kasvattamisessa. Lisäksi direktiivi kannustaa, ja osin pakottaa, yrityksiä toimimaan vastuullisemmin sekä ilmaston että biodiversiteetin näkökulmasta.  

Yritykset voivat välttää viherpesua tekemällä taustatyöt huolella. Se tarkoittaa esimerkiksi ilmastoväittämien kohdalla sitä, että hiilijalanjälki on laskettu standardien mukaisesti ja laskennasta on esittää luotettava dokumentointi, olipa sitten kyseessä yritystä, tuotetta tai palvelua koskeva väittämä. Pelkkään kompensointiin perustuvia hiilineutraaliusväittämiä ei tulisi tehdä lainkaan. Hiilineutraaliutta tavoitellessa ensimmäinen askel on luotettava hiilijalanjälkilaskenta, jota seuraa päästövähennyssuunnitelma ja aktiiviset vähennystoimet. Vasta viimeisenä keinona on käyttää kompensointia, ja kompensoinnin määrän tulisi pienentyä joka vuosi aktiivisten päästövähennystoimien seurauksena. 

Yritysten ei kannata jäädä odottelemaan Green Claims -direktiivin lopullista hyväksyntää, vaan ryhtyä toimiin. Green Claims -direktiivi ohjaa yrityksiä nojautumaan viestinnässään yhä enemmän tutkittuun tietoon, ja ympäristövaikutusten huolellinen arviointi on ensiarvoisen tärkeää sekä Green Claims -direktiivin että CSRD:n vaatimusten kannalta. Standardien mukainen hiilijalanjälkilaskenta toimii sekä yrityksen päästövähennysten että viestinnän tukipilarina. Luotettava laskenta ja siihen perustuvat ilmastoväittämät ovat luotettava tapa välttää viherpesua. 

Seuraamme Green Claims -direktiivin etenemistä ja tiedotamme siitä LinkedInissä, nettisivuillamme sekä uutiskirjeessämme. 

OpenCO2.net auttaa yrityksiä välttämään viherpesua hiilijalanjälkialustan, koulutusten sekä konsultoinnin avulla. Tavoitteenamme on tuottaa yrityksille standardeihin perustuvaa dataa päästövähennysten ja luotettavan viestinnän tueksi. Autamme yrityksiä myös kehittämään uutta, ilmastopositiivista liiketoimintaa ja mittaamaan positiivista hiilikädenjälkeä.