Ilmastotavoitteista puhuttaessa erilaisia termejä viljellään paljon. Miten nettonollatavoite eroaa hiilineutraaliustavoitteesta? Mitä tarkoitetaan hiilibudjetilla? Avaamme tässä blogikirjoituksessa ilmastotavoitteisiin liittyvät termit selkokielelle, jotta ilmastokeskustelua olisi helpompi ymmärtää.
Blogisarjan ensimmäinen osa käsitteli hiilijalanjälkilaskentaan liittyviä termejä. Sarjan toisessa osassa keskitymme päästövähennystavoitteisiin liittyviin käsitteisiin ja karistamme jargonin niiden ympäriltä. Mukaan olemme ottaneet päästövähennyksiä koskevissa keskusteluissa yleisimmin esiintyviä termejä.
Pariisin ilmastosopimus, ja siinä esitetty pyrkimys rajata maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan, on luonut pohjan niin valtioiden kuin yritystenkin ilmastotavoitteiden asettamiselle. Alla esitetyillä termeillä voi olla erilainen merkitys riippuen siitä, tarkastellaanko valtion tai yksittäisen yrityksen näkökulmaa.
Hiilibudjetilla tarkoitetaan sitä hiilidioksidimäärää, joka ilmakehään voidaan vielä päästää niin, että tietty ilmastotavoite saavutetaan. IPCC:n mukaan 1,5 asteen päästötavoitteen saavuttamiseksi hiilibudjettia on jäljellä 460 miljardia tonnia CO2e ja silloinkaan tavoitetta ei välttämättä saavuteta.
Vuoden 2020 päästötasolla tämä budjetti tulee käytettyä loppuun 2030-luvun alkupuolella.
Hiilinielu voi olla luonnon oma mekanismi tai rakennettu mekanismi, joka sitoo itseensä hiilidioksidia, jolloin se ei pääse takaisin kiertoon lämmittämään ilmastoa. Kasvattamalla hiilinieluja voidaan torjua ja hidastaa ilmastonmuutosta. Tärkeimpiä hiilinieluja ovat metsät, maaperä ja meret, jotka sitovat itseensä hiilidioksidia. Esimerkiksi Suomessa hiilinielun suuruus oli vuonna 2020 reilu kolmannes vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä. On tärkeää huomata, että hiilinielun suuruus kuvaa tiettynä ajanjaksona ilmakehästä sidotun hiilidioksidin määrää, eikä esimerkiksi pitkän ajan kuluessa metsiin sitoutunutta hiilivarastoa.
Hiilineutraalius on tila, jossa ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasupäästöjen määrä ilmakehässä ei kasva. Esimerkiksi Suomi on asettanut hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei päästöjen suuruus ylitä hiilinielujen määrää.
British Standard Institutionin kehittämä PAS 2060 -standardi on kenties pisimmälle edennyt ja eniten maailmassa käytetty hiilineutraaliusstandardi, joka pyrkii tarjoamaan selkeät raamit ja läpinäkyvyyttä yritysten hiilineutraaliusväittämille. Standardin mukaan, jos yritys haluaa oman toimintansa tai tuotteidensa olevan hiilineutraaleja, on sen ensin määritettävä hiilijalanjälkensä, vähennettävä päästöjään omin toimin ja kompensoitava loput päästöt luotettavalla tavalla. Kompensoinnin osuutta on lisäksi vähennettävä vuosittain. Standardi ei kuitenkaan määritä päästövähennyksien minimimäärää, vaan yritys voi itse päättää minkä kunnianhimon tason päästövähennykselleen asettaa. Viherpesun välttämiseksi tulee yrityksen päästövähennystavoitteen olla riittävän kunnianhimoinen ja mahdollisuuksien mukaan tukea kansallista ja kansainvälistä ilmastotavoitetta.
Science Based Target on UN Global Compactin, WWF:n, CDP:n ja WRI:n yhteistyössä kehittämä aloite, joka kannustaa yrityksiä sitoutumaan ilmastopäästöjen vähentämiseen Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti.
Nettonolla tarkoittaa, että ilmakehään päästetyt kasvihuonekaasupäästöt ja ilmakehästä pysyvästi poistetut päästöt (removals) ovat tasapainossa.
Science Based Targets -aloitteen puitteissa on kehitetty SBTi Corporate Net-zero -standardi. Tämä standardi määrittelee sen, mitä nettonollatavoite tarkoittaa yrityksille. Standardin mukaan nettonollatavoitteen saavuttamiseksi yritysten tulee pienentää scope 1, 2 ja 3 -päästönsä nollaan tai sellaiselle tasolle, että ne ovat linjassa joko globaalin tai toimialakohtaisen 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Jäljelle jäävät päästöt ja mahdollisesti myöhemmin, tavoitevuoden jälkeen, syntyvät päästöt on mitätöitävä poistamalla päästöt pysyvästi ilmakehästä.
Hiilinegatiivinen maa, kunta, kaupunki, palvelu tai tuote poistaa tai sitoo ilmasta enemmän kasvihuonekaasuja kuin mitä se tuottaa. Hiilinegatiivisuus on ilmastotavoitteista kunnianhimoisin.
Monesti markkinoinnissa erilaiset päästövähennystavoitteet sekoittuvat. Tavoitetta asetettaessa on tärkeää tietää päästöjen lähtötaso ja päättää mihin menetelmään ja standardiin pohjautuen tavoite asetetaan. Olipa tavoite mikä tahansa, omat toimet päästöjen vähentämiseksi ovat keskiössä.
Tutustu koulutuksiimme ja huhtikuussa julkaistuun tämän blogisarjan ensimmäiseen osaan, joka käsittelee hiilijalanjälkilaskentaan liittyviä termejä tai ota yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme.
Tilaamalla uutikirjeemme saat ajakohtaista tietoa palveluistamme.
Ota yhteyttä lomakkeen kautta tai suoraan asiantuntijaamme, niin mietitään yhdessä mikä OpenCO2.net-laskuri sopisi parhaiten organisaatiollesi.
Sari Siitonen
Perustaja, toimitusjohtaja
sari(a)openco2.net
040 761 5221