Jouluna on aikaa rauhoittua ja viettää aikaa läheisten kanssa. Jotta pääsemme aitoon joulutunnelmaan, panostamme ruokaan, lahjoihin ja sukulaisten ja ystävien tapaamiseen. Mutta millainen hiilijalanjälki tekemillämme valinnoilla on? 

Tilastokeskuksen 13. joulukuuta julkaisemien tilastojen mukaan suomalainen joulu nojaa vahvasti perinteisiin. 69 % suomalaisista aikoo hankkia joulukuusen, 75 % syö jouluna kinkkua ja 90 % antaa joululahjoja. Lisäksi hankitaan joulukoristeita, hyasintteja ja joulutähtiä, kiloittain suklaata ja litroittain punaviiniä. Monet myös matkustavat jouluna – jotkut lähelle, toiset kauas. 

Suomalainen jouluruoka on vähäpäästöistä 

Kinkun lisäksi jouluna syödään paljon juureslaatikoita, riisipuuroa, graavilohta ja joulutorttuja. Sianlihan hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin naudanlihan. Joulukaloista silakalla ja sillillä on puolestaan pienempi hiilijalanjälki kuin esimerkiksi kirjolohella. Kotimaisista perunoista, porkanoista ja lantuista tehdyt laatikot ovat erityisen ilmastoystävällisiä. 

Joululeivonnaisissa käytettävistä aineksista vehnäjauhoilla ja sokerilla on pieni hiilijalanjälki, kuivatuilla luumuilla ja erityisesti voilla suurempi. Tuoreilla hedelmillä, vaikka ne tuotaisiin ulkomailta, on melko pieni hiilijalanjälki. 

Jouluna syödään paljon, ja ruokaa ostetaan usein enemmän kuin tarpeeksi. Paras tapa pienentää jouluruoan ilmastovaikutuksia, on välttää ruokahävikkiä, sillä kaikki hukkaan heitetty ruoka on tuotettu, kuljetettu, säilytetty ja valmistettu turhaan. 

Joululahjojen hiilijalanjälki 

Tilastokeskuksen mukaan aikuiset suomalaiset aikovat käyttää joululahjoihin keskimäärin 333 euroa. Erityisesti lapsiperheissä hankitaan leluja ja vaatteita. Lahjoja hankittaessa kannattaa panostaa tavaroiden laatuun ja pitkäikäisyyteen. Mitään tarpeetonta ei kannata hankkia.  

Vaikka usein erilaisten tavaroiden hiilijalanjälkiä arvioidaan euromääräisellä kertoimella (keskimäärin 0,5 kg CO2e/eur), ei tuotteen hinta välttämättä kerro mitään sen hiilijalanjäljestä. Euromääräisellä kertoimella arvioituna esimerkiksi muutaman euron vaatteen hiilijalanjälki vaikuttaa pieneltä verrattuna kalliimpaan vaatteeseen. Todellisuudessa asia on päinvastoin: kalliimman ja usein myös laadukkaamman tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa vastuullisuuskysymyksiin on todennäköisesti kiinnitetty enemmän huomiota ja näin hiilijalanjälkikin on pienempi kuin halpatuotteella. 

Lahjaksi voi antaa vaikkapa lahjakortin johonkin mukavaan elämykseen tai aineettoman lahjan, kuten ammatin kehitysmaan naiselle tai hedelmäpuun, joka tuottaa ruokaa köyhissä maissa eläville ihmisille ja sitoo samalla hiilidioksidia ilmakehästä. Myös monessa suomalaisperheessä on erityisesti tänä jouluna taloudellisesti tiukkaa, ja yksi mahdollisuus on lahjoittaa rahaa vähävaraisille lapsiperheille. 

Erityisesti lentomatkustaminen aiheuttaa päästöjä 

Usein jouluna matkustetaan paljon: sukulaisten luo, mökille, Lappiin tai jonnekin lämpimään. Julkinen liikenne – erityisesti juna – on vähäpäästöinen tapa liikkua.  

Sähköautojen päästöt ovat pienet, sillä käytön aikana sähköautoista ei aiheudu päästöjä. Myös autoissa käytettävän sähkön tuotannon keskimääräiset päästöt ovat pienet, sillä nykyisin Suomen sähköntuotannosta lähes 90 % tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla, joiden tuotantovaiheessa ei synny kasvihuonekaasupäästöjä. 

Liikkumismuodoista lentomatkustaminen aiheuttaa eniten päästöjä: jos esimerkiksi suomalainen lentää Helsingistä Thaimaan Phuketiin ja takaisin, economy-luokan lennoista aiheutuu noin 2 250 kg CO2e päästöt ja business-luokan lennoista noin 6 530 CO2e päästöt. Matkustusluokasta riippuen yhden lentomatkan päästöt ovat noin 23 % tai 66 % keskimääräisen suomalaisen vuotuisesta hiilijalanjäljestä. 

Mikä on joulupukin vierailun hiilijalanjälki? 

Myös Joulupukin vierailu on olennainen osa monen joulua ja Joulupukki ehtii vierailla monissa kodeissa tänäkin aattona. Kun joulupukki lähtee matkaan Korvatunturilta, kilometrejä ehtii kertyä ennen kuin kaikki lapset ovat saaneet lahjansa. Entäpä jos matkanteko ei onnistuisikaan Petteri Punakuonolla vaan joulupukki joutuisi käyttämään junaa, autoa tai lentokonetta?  

Toteutimme leikkimielisen CO2-laskurin, jonka avulla voit arvioida millainen hiilijalanjälki joulupukin matkustamisesta, lahjoista ja joulupukille tarjotuista herkuista syntyy. Testaa laskuria täällä. 

Joulupukin CO2-laskuri on esimerkki siitä, millaisia laskureita OpenCO2.net-alustan päälle on mahdollista toteuttaa. Laskurissa on hyödynnetty OpenCO2.net-päästötietokannan sisältämiä päästökertoimia, ja laskenta on tehty hiilijalanjälkilaskennan periaatteita noudattaen, vaikkakaan joulupukin hiilijalanjäljen laskentaan ei ole olemassa erillistä standardia tai tuoteryhmäsääntöä 😊.