Valtioneuvosto julkaisi 1.2.2023 oppaan vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Oppaassa perinteisemmin kompensointina tunnettuun toimeen viitataan ilmastoyksiköiden, hiiliyksiköiden tai yksiköiden käyttönä. Opas sisältää muun muassa ohjeita ja hyviä käytäntöjä vapaaehtoisten hiiliyksiköiden ostajalle ja vastuullisuusväittämiä tekeville yrityksille. Oppaan mukaan organisaatioiden tulee vastuullisuusviestinnässään täyttää kaikki lainsäädännölliset vaatimukset, ja lisäksi pyrkiä noudattamaan hyviä käytäntöjä mahdollisuuksiensa mukaan. Ohjeet tulevat päivittymään lähitulevaisuudessa, koska EU:ssa on valmisteilla Green Claims -direktiivi ja lisäksi on tulossa uusi ISO 14068 standardi hiilineutraaliudesta. Nämä molemmat tulevat vaikuttamaan siihen, millaisia vastuullisuusväittämiä yritys voi tehdä ja miten väittämät pitää pystyä perustelemaan.

Mitä uutta Valtioneuvoston julkaisema opas tuo vastuullisuusviestijän pöydälle?

Oppaan ensimmäinen ohje hiiliyksiköiden käyttöön perustuvia ilmastoväittämiä esittävälle organisaatiolle on se, että organisaation tulee laskea kaikki omat suorat ja epäsuorat (scope 1, 2 ja 3) päästönsä ennen yksiköiden käyttöä (kompensoinnin ostamista) ja väittämien esittämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että moni yritys joutuu muuttamaan esimerkiksi vastuullisuusraporttinsa sisältöä, joissa edelleen näkee kerrottavan, että yritys on hiilineutraali, vaikka laskentaan on sisällytetty vain scope 1 ja 2 päästöt ja näiden päästöjen osalta on ostettu vapaaehtoisia hiiliyksiköitä.

Mikäli ilmastoväittämä tehdään tuotteesta tai palvelusta, tulee kyseisestä tuotteesta tai palvelusta toteuttaa koko elinkaaren aikaiset päästöt huomioiva laskenta, ellei väittämää tarkenneta koskemaan vain tiettyä elinkaaren vaihetta.

Sekä yrityksen että tuotteen kohdalla laskenta tulee hyvän käytännön mukaisesti toteuttaa noudattaen kansainvälisesti hyväksyttyjä päästölaskennan standardeja (esim. GHG Protocol, ISO 14064, ISO 14067).

Ilmastotyössä kannattaa edetä omat päästövähennykset edellä

Luotettavan laskennan lisäksi vapaaehtoisten hiiliyksiköiden käyttöön perustuvia ilmastoväittämiä esittävän organisaation tulee ensisijaisesti tehdä omia päästövähennyksiä, ja sillä tulee olla ilmastotiekartta ja tavoitteet omien päästöjen vähentämiseksi. Yksiköiden käytön tulee vain täydentää yrityksen omia päästövähennystoimia. Hyvien käytäntöjen mukainen ilmastotiekartta sisältää muun muassa yrityksen ilmastotavoitteen, jo toteutetut, nyt suunnitellut ja vielä tarvittavat päästövähennystoimet sekä tiekartan seuranta- ja päivityssuunnitelman.

Julkaisussa esitetään myös mielenkiintoinen esimerkki Ranskasta, jossa ilmasto- ja resilienssilaki määrittää sen, minkälainen ilmastoväittämä on sallittu. Laki sallii hiilineutraaliusväittämät vain yrityksille, jotka ovat julkisesti raportoineet, miten tuotteen päästöjä on ensin vältetty, sitten vähennetty ja vasta sen jälkeen kompensoitu. Lisäksi organisaation täytyy poistaa hiilineutraaliusväittämä, mikäli tuotteeseen tai palveluun liittyvät päästöt kasvavat kahtena peräkkäisenä vuonna. Onkin mielenkiintoista nähdä, toimiiko Ranska esimerkkinä muille maille hiilineutraaliusväittämiin liittyvän lainsäädännön kehittämisessä.

Kompensointi – valitse hanke huolella ja vältä kaksoislaskentaa

Päästövähennystavoitteiden ja päästölaskennan lisäksi uusi opas antaa ohjeita siitä, millaisia vapaaehtoisia hiiliyksiköitä kannattaa käyttää. EU-komission asetusehdotuksen mukaisesti organisaatioiden tulisi käyttää vain sellaisia yksiköitä, jotka on sertifioitu EU:n hyväksymän sertifiointiohjelman puitteissa, ja jotka täyttävät ehdotuksen mukaiset minimikriteerit.

Kompensointiin liittyvä kaksoislaskennan riski on olemassa silloin, kun yrityksen hankkimat hiiliyksiköt lasketaan mukaan kansalliseen päästölaskentaan. Näin on esimerkiksi Suomessa tapahtuvan metsän istutuksen kohdalla, kun sekä metsitys että metsän lannoitus näkyvät kansallisessa kasvihuonekaasujen päästöinventaariossa. Mikäli yritys hankkii sellaisia hiiliyksiköitä, jotka lasketaan mukaan kansalliseen päästölaskentaan, voi yritys viestinnässään kertoa ostaneensa hiiliyksiköitä, jotka parantavat kansallisen tavoitteen täyttymistä. Kaksoislaskentariskin vuoksi ei ole suositeltavaa viestiä, että tämä toimi pienentäisi yrityksen omaa hiilijalanjälkeä tai kompensoisi syntyneitä päästöjä.

Yritysten, jotka ovat laskeneet joko yrityksen tai tuotteen päästöt standardin mukaisesti, tehneet aktiivisesti päästövähennyksiä ja suunnitelman tulevista päästövähennyksistä, sekä tämän jälkeen kompensoineet päästöt luotettavan palvelun kautta ja tehneet ilmastoväittämän, ei tarvitse hätääntyä. Asiat on silloin tehty huolellisesti, ja mikäli uusia ohjeita tulee, vanhat tekemiset ovat vahvalla pohjalla ja vaativat todennäköisesti vain pientä viilausta. Jos sen sijaan ilmastoväittämä on tehty perustuen löyhään laskelmaan ja kompensointiin ilman aktiivisia päästövähennyksiä, on hyvä perehtyä uusiin ohjeisiin joko itse tai asiantuntijan avulla, laskea hiilijalanjälki standardin mukaisesti ja ryhtyä päästövähennystoimiin, joista voi myös hyvällä omallatunnolla viestiä.

Seuraamme aktiivisesti EU:n Green Claims -aloitteen sekä ISO 14068 -standardin hiilineutraaliutta koskevan ohjeistuksen etenemistä, ja myös niiden osalta avaamme päätösten vaikutusta yritysten toimintaan OpenCO2.netin artikkelit-osiossa. 

OpenCO2net Oy auttaa asiakkaitaan välttämään viherpesua tarjoamalla työkaluja, koulutusta ja konsultointipalveluja luotettavaa standardipohjaiseen hiilijalanjälkilaskentaan. Palvelumme kattavat sekä yrityksen scope 1, 2 & 3 päästölaskennan että tuotteiden hiilijalanjälkilaskennan. Lisäksi tarjoamme yksilöllisten hiilijalanjälkilaskurien toteutusta, jotka ovat erityisen kustannustehokas vaihtoehto laajan tuotevalikoiman päästölaskentaan.