Oikean päästökertoimen valinta on kenties hiilijalanjälkilaskennan vaikein vaihe. Mistä tiedän mitä päästökertoimia tulisi käyttää? Kuinka valitsen oikean päästökertoimen? Tiivistimme yhteen kirjoitukseen kaiken, mitä sinun tulisi tietää päästökertoimen valinnasta ja niiden eroista.

Mikä on päästökerroin?

Päästökerroin kuvaa paljonko päästöjä tuotteen tai palvelun tuottamisesta on syntynyt. Oikean päästökertoimen valinta on oleellinen osa hiilijalanjälkilaskentaa. Väärän kertoimen valinta vaikuttaa laskennan lopputulokseen ja vääristää tulosta, joka puolestaan vaikuttaa päästöjen seurantaan sekä raportoinnin luotettavuuteen.

Hiilijalanjälkilaskenta on loppujen lopuksi suhteellisen helppoa. Se on pohjimmiltaan kertolaskua, jossa yrityksen niin sanotut toiminnalliset tiedot (activity data) kerrotaan päästökertoimilla. Toiminnallisia tietoja ovat esimerkiksi polttoaineiden ja sähkön kulutustiedot ja tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden hankintamäärät.

Millaisia päästökertoimia tulisi käyttää?

Päästölaskennan tulisi aina pohjautua standardeihin ja standardit suosittelevat ensisijaisesti käyttämään primääridataa eli tuotteiden ja palvelujen toimittajilta saatuja tietoja. Jos toimittajakohtaisia kertoimia ei ole saatavilla voidaan turvautua sekundääridataan eli luotettaviin tietokantoihin ja tieteellisiin julkaisuihin.

Päästökertoimien tulisi olla myös ajantasaisia. Esimerkiksi energian päästökertoimet ovat muuttuneet huomattavasti viimevuosina, kun uusiutuvan energian osuus energiajärjestelmässä on kasvanut. Tämä heijastuu myös erilaisten tuotteiden ja palvelujen päästökertoimiin, sillä niiden tuotannossa käytetään energiaa. Tämän vuoksi tuotteiden ja palvelujen hiilijalanjälkilaskennat tulee päivittää säännöllisin väliajoin, joka on usein myös laskijan etu, etenkin energiaintensiivisten tuotteiden, palveluiden ja yritysten päästölaskennassa.

Kuinka valitsen oikean päästökertoimen?

Esimerkiksi sähkönkulutuksen päästöt voidaan laskea markkina- ja sijaintiperusteisesti. Riippuen käytettävästä menetelmästä päästökertoimet voivat olla hyvin erilaisia. Suomen keskimääräiselle sähköntuotannolle ja -hankinnalle löytyy päästökertoimia useasta luotettavasta lähteestä, muun muassa Energiavirastolta, Motivalta ja Tilastokeskukselta. Sähköyhtiöiden on myös annettava asiakkailleen tietoa myymänsä sähkön alkuperästä ja sen tuotannon päästöistä. Yhä useammat yritykset tarjoavat myös uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, jonka päästökertoimeksi ne ilmoittavat 0 g/kWh.

Uusiutuva sähkö ei kuitenkaan ole täysin päästötöntä, sillä elinkaaren alkupäässä syntyy päästöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi polttoaineiden tuotannon ja kuljetusten aikaisia päästöjä tai tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuvia päästöjä. Standardien ohjeistuksen mukaan myös nämä niin sanotut upstream-päästöt on otettava huomioon. Suomessa näistä päästöistä on tietoja saatavilla hyvin rajallisesti, eivätkä energiayhtiöt ota näitä päästöjä vielä huomioon yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Päästökertoimet voivat olla joko käytönaikaisia, kehdosta portille (gradle-to-gate) tai elinkaaren aikaisia kertoimia. Toisaalta päästökerroin voi sisältää ainoastaan hiilidioksidin (CO2) tai myös muut kasvihuonekaasupäästöt, jolloin puhutaan hiilidioksidiekvivalentista (CO2e). Päästöt voivat olla joko fossiilista tai biogeenista alkuperää. Kaikki nämä erilaiset päästökertoimet ovat käyttökelpoisia eri tilanteissa: riippuu kuitenkin laskennan tarkoituksesta ja rajauksesta, mitä kerrointa kulloinkin käytetään.

Kun päästökertoimia valitaan päästölaskentaan, ei kannata valita ensimmäistä netistä löytynyttä päästökerrointa, vaan kiinnittää laskennan tarkoituksen ohella huomiota lähteen luotettavuuteen, päästökertoimen ikään ja tyyppiin. Lisätietoja oikean päästökertoimen valintaan löytyy esimerkiksi Greenhouse Gas Protocol-standardeista. Ja ainahan voi turvautua myös päästölaskennan ammattilaisiin!