CSRD -direktiivin myötä yritykset joutuvat jatkossa todella miettimään omia päästövähennystavoitteitaan ja niiden asettamista. Kestävyysraportointidirektiivin mukaan päästövähennystavoitteet tulee olla linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa ja moni yritys onkin asettanut tavoitteet tieteeseen perustuvan ilmastotavoitteen, SBTi:n mukaisesti. Mitä SBTi:stä tulee tietää ja miten tavoitteen voi asettaa?

SBTi-termi voi olla jo tuttu, sillä aloitteeseen on lähtenyt mukaan jo lähes 10 000 yritystä maailmanlaajuisesti ja näistä yli 7000 yritystä on asettanut hyväksytyt ilmastotavoitteet. Mukana on tammikuun 2025 alussa 168 suomalaista yritystä, joista 118 yritystä on asettanut hyväksytysti joko lyhyen aikavälin tavoitteen tai lisäksi nettonollatavoitteen.

Mikä on SBTi?

Science Based Targets initiative (SBTi) tarkoittaa käytännössä sitä, että yritys vähentää päästöjään linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Science Based Target on kansainvälinen YK:n Global Compact -aloitteen, ympäristöjärjestö WWF:n, ilmastoraportointijärjestö CDP:n ja Maailman luonnonvarainstituutti WRI:n muodostama organisaatio.

Miten SBTi asetetaan?

SBTi -tavoitteen asettaminen ja sen vaiheet riippuvat yrityksen koosta. Pk-yrityksille prosessi on hieman suoraviivaisempi ja helpompi kuin suuryrityksille. Pohjana tavoitteenasetannassa toimii GHG Protocol -standardien mukainen yritystason päästölaskenta. Pk -yrityksellä tulee olla laskettuna vähintään scope 1- ja 2 -päästöt, suuremmilla yrityksillä puolestaan koko yrityksen arvoketjun kattavat scope 1-3 -päästöt.

SBTi:n ohjeistukset vaihtelevat siis hieman yrityksen koon ja myös toimialan mukaan. Mikäli yritys toimii jollakin energiaintensiivisellä sektorilla, on sille määritelty omat, sektorikohtaiset ohjeet ja tavoitteet. Näillä aloilla toimivien yritysten tulee yrityksen koosta riippumatta noudattaa sektorikohtaista ohjeistusta. Energiaintensiivisiä sektoreita ovat:

• alumiini
• vaatteet ja jalkineet
• lentoliikenne
• rakennukset
• kemikaalit
• sementti
• rahoitusinstituutiot
• metsä-, maa- ja maatalous
• ICT
• maaliikenne
• merenkulku
• öljy ja kaasu
• energia
• teräs

Suuryrityksille SBTi -prosessi on viisivaiheinen. Ensimmäisenä yritys sitoutuu SBTi -aloitteeseen, rekisteröityy aloitteen nettisivuilla ja lähettää kysymyslomakkeen, minkä jälkeen yrityksen nimi ilmestyy SBTi:n sivuille ”committed” -merkinnällä. Toisessa vaiheessa yritys päättää tavoitteelle perusvuoden, johon päästövähennyksiä tulevaisuudessa verrataan. Perusvuosi voi olla enintään viiden vuoden takaa, eli kovin kaukaista vuotta ei voi perusvuodeksi valita. Tavoitteiden asettamisen jälkeen yritys lähettää tavoitteet SBTi:lle sisällyttäen mukaan myös luotettavan päästölaskennan. Tämän jälkeen SBTi käynnistää validointiprosessin, jonka aikana yritykselle voi tulla tarkentavia kysymyksiä päästölaskentaan, tavoitteeseen ja yrityksen toimintaan liittyen. Validoinnin jälkeen yritykselle tulee viesti hyväksynnästä. Samalla ilmoitetaan aikataulu, jolla yrityksen nimi ja tavoitteet julkaistaan SBTi:n sivuilla ja yritys saa ohjeet viestintään liittyen. Seurantavaiheessa yrityksen tulee päättää tulevien vuosien päästölaskennasta, raportoinnista ja päästövähennyskeinoista, joilla se pyrkii asettamiinsa tavoitteisiin.

Pk-yrityksille prosessia on hieman helpotettu, eli käytännössä yritykset asettavat ja lähettävät tavoitteensa suoraan SBTi:n lomakkeen kautta rekisteröitymisen jälkeen ja sitoutumisvaihe jää alusta pois. Tämän jälkeen SBTi validoi tavoitteet ja yritys sekä sen tavoitteet lisätään SBTi:n rekisteriin. Tämän jälkeen yritys voi viestiä ja aloittaa tavoitteiden seuraamisen.

SBTi - Lyhyen aikavälin tavoite ja nettonollatavoite

Kuten aiemmin todettiin lähtökohta SBTi – tavoitteille on luotettava ja laadukas päästölaskenta. Yrityksen tulee tehdä GHG Protocol -standardeihin pohjautuva laskenta sille vuodelle, jonka se haluaa asettaa SBT -tavoitteen lähtötasoksi, eli perusvuodeksi.

Yritys voi asettaa lyhyen aikavälin tavoitteen ja lisäksi halutessaan nettonollatavoitteen. Lyhyen aikavälin tavoite voidaan asettaa 5-10 vuoden päähän perusvuodesta, jolloin yritys sitoutuu tämän ajan kuluessa vähentämään päästöjään linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Lyhyen aikavälin tavoitteen lisäksi yritys voi asettaa myös samalla tai tulevina vuosina nettonollatavoitteen, jossa yritys sitoutuu vähentämään päästöjään 90 % lähtövuoteen verrattuna. Nettonollantavoitteen tavoitevuosi asettuu vuosille 2040-2050 yrityksen toimialasta riippuen.

Miksi valita SBTi?

SBTi -tavoitteen asettamisesta ja päästövähennystoimien toteuttamisesta aiheutuu jonkin verran työtä yrityksille, mikä voi tuntua turhalta ja haastavalta. Jos yritys ei pysy tavoitteissaan tai esimerkiksi pysty vastaamaan SBTi:n kysymyksiin ja vaatimuksiin, voi yrityksen nimen perään SBTi-sivustolla  ilmestyä Commitment removed -termi, joka voi olla ikävä mainehaitta yritykselle. Miksi yritykset silti lähtevät SBTi-aloitteeseen mukaan?

SBTi -aloite on maailmanlaajuisesti tunnettu ja kasvattanut viime vuosina asemaansa osana yritysten ilmastotyötä. Aloitteen avulla asetetut tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja niissä pysyminen vaatii yrityksiltä todellisia päästövähennyksiä. 

CSRD:n myötä yritysten tulee asettaa omia päästövähennystavoitteitaan ja raportoida niitä jatkossa omissa kestävyysraporteissaan. CSRD ei erikseen vaadi SBTi -aloitteeseen sitoutumista, mutta kestävyysraportointidirektiivi vaatii Pariisin Ilmastosopimuksen mukaisia tavoitteita yrityksiltä. Mikäli yritys sitoutuu SBTi -aloitteeseen ja saa validoinnin omille päästövähennystavoitteille, ei ylimääräisiä perusteluja kestävyysraportointiin tarvita.

OpenCO2.net -alustan työkalut ja ajantasaiset päästökertoimet mahdollistavat GHG Protocol -standardien ja ESRS E1 -standardin mukaisen yrityksen kasvihuonekaasujen päästölaskennan. Kattava päästölaskenta toimii myös lähtökohtana SBTi -tavoitteen asettamiselle. Asiantuntijamme ovat apunasi sekä päästölaskennassa että SBTi -tavoitteen asettamisessa.