Hiilikädenjälki tarjoaa yritykselle faktapohjaista tietoa päätöksenteon tueksi ja mahdollisuuden viestiä omien tuotteidensa ja palvelujensa myönteisistä ilmastovaikutuksista.

Aina, kun olen maininnut erilaisissa tilaisuuksissa tai asiakastapaamisissa hiilikädenjäljen, kuulijoiden mielenkiinto on herännyt. Se ei ole oikeastaan mikään ihme, sillä yrityksissä etsitään jatkuvasti uusia tapoja viestiä omien tuotteiden ja palvelujen erinomaisuudesta.

Hiilikädenjälki on positiivinen mittari, jonka avulla omaa vähäpäästöistä tuotetta tai toimintaa voi verrata esimerkiksi markkinajohtajaan tai omaan perusratkaisuun. Pohjimmiltaan myös hiilikädenjäljen määrittäminen on hiilijalanjälkilaskentaa. Jokaista hiilikädenjälkeä kohti on laskettava kaksi hiilijalanjälkeä, joita verrataan toisiinsa: toinen kädenjälkiratkaisulle ja toinen vertailukohdalle.

Tuotteen tai palvelun hiilijalanjälki on yksikäsitteinen, kun taas hiilikädenjäljen suuruus voi vaihdella vertailukohdasta riippuen. Esimerkiksi eri markkinoilla sama tuote voi korvata täysin erilaisia tuotteita tai sen käyttämän energian ilmastovaikutus voi olla erilainen eri maissa. Hiilijalanjälki pyritään saamaan mahdollisimman lähelle nollaa, kun taas hiilikädenjälkeä pyritään kasvattamaan mahdollisimman suureksi.

Hiilikädenjälki – 6 hyötyä yritykselle

Kun yritys suunnittelee uutta ilmastomyönteisempää liiketoimintaa, on hiilikädenjälki erinomainen työkalu. Hiilikädenjälki tarjoaa yritykselle ainakin seuraavat edut:

1. Hiilikädenjälki on mittari, joka antaa tieteeseen perustuvaa tietoa yrityksen tarjoaman tuotteen tai palvelun ilmastohyödyistä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää tiedolla johtamisessa sekä myynnissä ja markkinoinnissa.

2. Positiivisen hiilikädenjäljen kasvattaminen on tavoitteena paljon innostavampi kuin hiilijalanjäljen pienentäminen, ja myös selkeämmin sidoksissa yrityksen taloudellisiin tavoitteisiin. Hiilijalanjälki on mahdollista nollata, jos toiminta ajetaan alas. Samalla menetetään taloudellinen tuotto, työpaikat ja kyky kehittää uutta. Sen sijaan positiivinen hiilikädenjälki kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän yritys onnistuu myymään vähäpäästöisiä tuotteitaan.

3. Pyrkimys kasvattaa hiilikädenjälkeä luo positiivisuuden kierteen: tarvitaan tutkimusta ja tuotekehitystä ja uusia innovaatioita, jotta omasta tuotteesta voidaan kehittää entistä parempi. Ilmastomyönteinen tuote myy paremmin. Yrityksen tuotot kasvavat ja se voi panostaa myyntiin ja markkinointiin, mikä auttaa kasvattamaan myyntiä ja samalla positiivista hiilikädenjälkeä entisestään.

4. Jotta hiilikädenjälki voidaan määrittää, on yrityksen oltava selvillä muista markkinoilla olevista ratkaisuista. Kun hiilijalanjäljen pienentämisessä vertailukohtana on oma aikaisempi hiilijalanjälki, hiilikädenjäljen kasvattamisessa se on kilpaileva ratkaisu. Omien päästöjen seuraaminen on yritykselle paljon helpompaa kuin markkina-analyysin tekeminen. Koska hiilikädenjäljen kasvattaminen pakottaa yrityksen seuraamaan markkinoita ja kilpailijoita, auttaa se samalla tunnistamaan oman kilpailuedun ja vahvistamaan sitä.

5. Jos yritys aikoo investoida esimerkiksi uuteen teknologiaan, voi hiilikädenjäljen määrittäminen vahvistaa investointipäätöksen järkevyyttä. Positiivinen hiilikädenjälki voi lisätä investoinnin uskottavuutta myös rahoittajien suuntaan.

6. Oman hiilijalanjäljen pienentäminen on harvoin uutinen, mutta uuden vähäpäästöisen tuotteen eduista viestiminen voi kiinnittää asiakkaiden lisäksi myös median huomion, jolloin yritys saa ilmaista näkyvyyttä ja mainosta tuotteilleen.

Jos hiilijalanjäljen pienentämistä vertaisi puutarhan hoitoon, on hiilijalanjäljen pienentäminen kuin rikkaruohojen kitkemistä, mikä sekin on hyödyllistä, mutta ei varsinaisesti synnytä mitään uutta. Hiilikädenjäljen kasvattamista voisi puolestaan verrata uusien kasvien istuttamiseen – se vaatii enemmän suunnittelua ja taustojen selvittelyä, mutta palkintona on kasvava kukoistus.

*) Suomessa ollaan edelläkävijöitä hiilikädenjäljen laskentamenetelmien kehittämisessä. VTT ja LUT-yliopisto julkaisivat vuonna 2018 ensimmäisen hiilikädenjälkioppaan, jossa kuvattiin elinkaarianalyysiin (LCA) perustuva hiilikädenjäljen laskentamenetelmä. Opasta (Carbon Handprint Guide 2) päivitettiin keväällä 2021 niin, että laskentamenetelmää voidaan käyttää tuotekohtaisen laskennan lisäksi myös yritys- ja projektikohtaiseen laskentaan sekä ympäristöjalanjäljen määrittämiseen.