Päästölaskennassa tapahtuu tällä hetkellä paljon. Blogissa tiivistämme mitä viime aikoina on tapahtunut ja mitä on luvassa seuraavaksi. 

Olemme seuranneet muuttuvia vaatimuksia ja kirjoittaneetkin useita blogikirjoituksia, joissa avaamme, millaisia vaatimuksia ja muutoksia on luvassa esimerkiksi EU-tasolla useamman direktiivin suunnasta. Erityisesti päästölaskennan näkökulmasta kestävyysraportointidirektiivi CSRD tuo lisää vaatimuksia yrityksille. Yritysvastuudirektiivi CSDD puolestaan toteutuessaan velvoittaisi suuryrityksiä vaatimaan vastuullisuutta kaikilta arvoketjun toimijoilta. Oman lisänsä yritysten vastuullisuustyöhön tuo ympäristöväittämiin liittyvät Empowering consumers for the green transition ja Green claims -direktiivit. Monen yrityksen kohdalla lisääntyvät vaatimukset tarkoittavat paljon työtä vastuullisuuden sekä päästölaskennan parissa ja vaikka yritys olisi pienempi eivätkä direktiivit velvoittaisikaan suoraan, voi vaikutukset ulottua koko arvoketjun läpi myös erityisesti alihankkijayrityksiin. Seuraavaksi tiivistämme, mitä politiikkarintamalla on viime aikoina tapahtunut ja mitä seuraavaksi on luvassa. 

Kestävyysraportointidirektiivi CSRD  

Kestävyysraportointidirektiivi CSRD ja sen mukanaan tuomat muutokset ovat nyt kaikkien huulilla ja direktiivin ensimmäinen vuosi on polkaistu käyntiin. Direktiivi tulee koskettamaan portaittain yrityksiä ja tänä vuonna direktiivin mukaisen raportoinnin aloittavat jo aiemman NFRD-direktiivin piiriin kuuluneet yritykset. Seuraavaksi mukaan tulevat muut suuryritykset ja kolmantena ryhmänä listatut pk-yritykset. Vaikka yrityksesi ei kuuluisikaan näihin ryhmiin, voi kysymyksiä ja pyyntöjä päästötiedoista alkaa sadella, kun suuret yritykset joutuvat ottamaan mukaan oman toimintansa scope 3 -laskennan ja näin ollen selvittää päästöt koko arvoketjun mitalta. 

CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten tulee huolehtia, että yritystason laskenta on tehty kattavasti ja luotettavasti nojaten GHG Protocol Corporate standardeihin, sillä myös kestävyysraportoinnin direktiivin ilmastoon liittyvä standardi ESRS E1 ja sen päästölaskennan ohjeistus nojaa GHG Protokollan ohjeistuksiin. Jos laskentaa on tehty tämän pohjalta jo aiemmin, on tilanne hyvä, sillä kestävyysraportointidirektiivin myötä mukaan tulee vain joitakin tarkennuksia. Erityisesti scope 3 -laskennan muuttuminen pakolliseksi lisää työmäärää päästölaskennan parissa. Koko arvoketjun läpikäyminen ja datan keräämiseen kuluva työmäärä voi yllättää, joten varautuminen kannattaa aloittaa ajoissa ja päästölaskennan harjoituskierros ennen ensimmäistä raportointivuotta on hyvä tapa kartoittaa tilannetta. Monet toisen aallon yritykset ovat jo alkaneet varautua raportointiin ja ovat hyvissä ajoin käynnistäneet CSRD:n mukaisen laskennan. 

Alihankkijoiden kohdalla kyselyt voivat liittyä tuotteiden ja raaka-aineiden päästöihin, joten myös tuotelaskentaa kannattaa harkita ennakoivasti. Tuotelaskennassa luotettavuudesta ja laskennan kattavuudesta sekä rajauksesta tulee huolehtia perusteellisesti. Tänä päivänä tuotelaskentatulosten saatavuus voi olla vaatimus jo tarjouskilpailuun osallistumisesta ja tämä voi lisääntyä entisestään, kun päästölaskennan määrä kasvaa. Tällaisten tapausten varalta kannattaa päästölaskentaa tehdä etukäteen, jotta kyselyjen tullessa tulokset olisivat valmiina tai vähintäänkin työn alla erityisesti, jos päästölaskenta ja tuotteiden hiilijalanjäljet ovat valintakriteeri yhteistyölle.  

EU:n yritysvastuudirektiivi CSDD 

Yritysvastuudirektiivi voimaantullessaan velvoittaisi suuria yrityksiä huolehtimaan sosiaalisesta ja ympäristövastuusta sekä oman toiminnan että koko arvoketjun osalta. Myös tämän direktiivin voimaantulo toisi alihankkijoina toimiville yrityksille kysymyksiä ympäristöasioista ja esimeriksi tuotteiden päästöistä.  

Yritysvastuudirektiivi kohtasi vastustusta monelta EU-maalta, erityisesti liittyen ryhmäkanteen käyttöönottoon, johon Belgia on nyt puheenjohtajamaana tehnyt muutosehdotuksen. Myös Suomi on kannattanut uutta ehdotusta ja seuraavaksi Euroopan parlamentin pitäisi hyväksyä direktiivin sisältö. Direktiivin soveltamisala tulisi muuttumaan myös uuden ehdotuksen mukaan niin, että se koskisi yrityksiä, joilla on vähintään 1000 työntekijää ja liikevaihto olisi 450 miljoonaa euroa. Aiemmin rajat olivat vähintään 500 työntekijää sekä 150 miljoonan euron liikevaihto ja direktiivi koski myös pienempiä riskialoihin kuuluvia yrityksiä. Nämä riskialat on myös poistettu uudesta ehdotuksesta ja niitä tarkasteltaisiin mahdollisesti myöhemmin. 

Vaikka moni yritys jää tämän direktiivin ulkopuolelle, voi direktiivin voimaantulo lisätä kyselyjä myös pienempiä yrityksiä kohtaan. Erityisesti CSDD -direktiivin piirissä olevien suuryritysten tulisi olla erittäin tarkkoja oman arvoketjussa toimivien yritysten ympäristöasioista, jolloin esimerkiksi päästötietojen selvittäminen voi olla edellytys, jotta yritys pääsee mukaan suuryrityksen alihankintaketjuun.  

Empowering consumers for the green transition ja Green Claims -direktiivit 

Viherpesu ja erilaiset ympäristöväittämät ovat herättäneet paljon keskustelua ja tutkimusten mukaan yli puolet väittämistä ovat olleet harhaanjohtavia tai perättömiä. Helmikuun lopussa hyväksyttiin Empowering consumers for the green transition -direktiivi, joka kieltää jo perusteettomat ilmastoväittämät sekä viherpesun. Tällä hetkellä viimeistellään Green Claims -direktiiviä, joka puolestaan voimaantullessaan täydentää edellä mainittua direktiiviä asettamalla tarkat vaatimukset kuluttajatuotteita ja -palveluita koskeville väittämille. Green Claims -direktiivin odotetaan tulevan voimaan syksyllä 2024. 

Ilmastoväittämiä koskevien direktiivien takia yritysten kannattaakin miettiä tarkkaan, millä tavalla ne viestivät oman toimintansa tai tuotteidensa ympäristövaikutuksista ja millaista mielikuvaa he toiminnastaan haluavat välittää. Esimerkiksi lentomatkustuksen tai työmatkustuksen yhteyteen ei kannata lisätä kuvaa vihreästä metsästä tai pakkauksesta ei kannata viestiä täysin biopohjaisena, mikäli materiaalien joukossa on pienikin osa jotakin muuta materiaalia. Väittämien tulee perustua laadukkaaseen laskentaan, luotettaviin päästökertoimiin sekä varmennettuun tietoon laskennan taustalla.  

Hiilijalanjälkilaskennalla positiivisia vaikutuksia yrityksen toimintaan 

Päästölaskennan ei tarvitse olla pakollinen paha ja rahareikä, joka ei hyödytä yritystoimintaa ollenkaan. Kuten aiemmin mainittiin, erityisesti alihankkijoiden myymien materiaalien ja tuotteiden päästölaskenta voi olla edellytys kilpailukyvylle. Oman toiminnan edelläkävijyys hiilijalanjälkilaskennassa ja hiilijalanjälkitiedon tarjoamisessa voi parhaimmillaan edistää liiketoimintaa ja lisätä yhteistyömahdollisuuksia suurempien yritysten kanssa. Lisäksi ajoissa aloitettu työ päästölaskennan parissa antaa aikaa datan keräämiseen ja laskentaan varautumiseen, jotta sopeutuminen muuttuviin tilanteisiin olisi helpompaa. 

Lisääntyvällä säätelyllä on ensisijaisesti tarkoitus suojata sekä kuluttajia että sijoittajia, mutta vastuullisuuden lisääntyminen ja yhtenäiset säännöt tuovat turvaa kaikille. Lisääntyvä kestävyysraportointi sekä päästölaskenta helpottaa myös omaa työtä ja tarjoaa tarkempaa dataa päästölaskennan tueksi. Mitä tarkempaa tietoa esimerkiksi alihankkijoilta saadaan, sitä tarkempi on myös oma päästölaskentatulos.  

OpenCO2net Oy tarjoaa työkalut ja palvelut hiilijalanjälkilaskentaan. Laskurimme ja laskentamme pohjautuvat maailman tunnetuimpiin standardeihin, sekä laajaan päästötietokantaan, jossa on yli 4 000 ajantasaista ja asiantuntijoidemme validoimaa päästökerrointa.