Helmikuun lopussa EU:n komissio teki laajan ehdotuksen vastuullisuusasioiden raportoinnin keventämisestä. Paketti oli osa EU:n Competitiveness Compass -pakettia, jonka tavoitteena on parantaa EU -maiden kilpailukykyä. Muutosehdotukset tässä EU:n Omnibus -paketissa olivat merkittäviä ja läpi mennessään tarkoittaisivat suuria muutoksia yritysten vastuullisuustyölle. Jotta tämän kaiken seuraaminen olisi helpompaa ja yritykset pysyisivät muutoksissa mukana, tiivistimme tähän blogiin ehdotuksen sisällön.

Mitä Omnibus pitää sisällään?

1.        Kestävyysraportointi CSRD:

Ehdotuksen mennessä läpi CSRD-direktiivin piiriin kuuluvien yritysten määrä vähenisi radikaalisti, jopa 80 %. Jatkossa CSRD -raportin laatisivat vain sellaiset yritykset, joilla on yli 1000 työntekijää, sekä yli 50 miljoonan euron liikevaihto tai yli 25 miljoonan euron tase.

Alun perin CSRD:n piiriin piti tulla kaikki kirjanpitolain mukaiset suuryritykset, sekä listatut pk-yritykset ja pienet luottolaitokset sekä pankit. Tällä hetkellä erityisesti toiseen raportointiaaltoon valmistautuvat yritykset odottavat nyt kysymysmerkkien kanssa sitä, pitääkö heidän valmistella vuoden 2026 alussa raportti vuoden 2025 tiedoilla, vai ei.

Mikäli ehdotus menisi läpi tällaisenaan, voisivat CSRD:n ulkopuolelle jäävät yritykset silti tehdä vielä vapaaehtoista kestävyysraportointia. Omnibus -ehdotuksessa vapaaehtoinen kestävyysraportti perustuisi samoihin vaatimuksiin, joita EFRAG:n laatima VSME -standardi pitää sisällään. Ehdotuksessa on myös kohta, jonka mukaan jatkossa yritykset voisivat pyytää hankintaketjustaan näitä VSME -standardin mukaisia tietoja.

2.        Yritysten huolellisuusvelvoitetta koskeva CSDDD:

Muutokset CSRD -direktiivin rajoihin toisivat kestävyysraportointidirektiivin lähemmäs yritysten vastuullisuuteen ja toimitusketjuihin liittyvää CSDDD -direktiiviä.

CSDDD -direktiivi on jo aiemmin herättänyt paljon keskustelua ja sen läpisaaminen oli haastavaa. Aiemmin vastarintaa herätti yritysten oikeudellinen vastuu mahdollisista hankintaketjuun liittyvistä epäkohdista, kuten ihmisoikeusrikkomuksista. Nyt uuden ehdotuksen myötä CSDDD -direktiiviä viivästettäisiin siirtämällä direktiivin täytäntöönpanoa vuodella sekä yksinkertaistettaisiin vähentämällä arviointi- ja due diligence -vaatimuksia.

3.        Taksonomia:

Mikäli Omnibus -ehdotukset menisivät läpi, myös Taksonomiaan liittyvät vaatimukset kevenisivät. Jatkossa yritykset, joilla on yli 1000 työntekijää ja joiden liikevaihto on alle 450 milj. €, voisivat raportoida taksonomiasta vapaaehtoisesti, mikä vähentäisi pakollisten raportointien määrää. Lisäksi osittainen taksonomiaraportointi sallittaisiin yrityksille, jotka ovat edistyneet kestävyystavoitteissaan, mutta eivät täytä kaikkia vaatimuksia. Raportointipohjia yksinkertaistettaisiin vähentämällä tietopisteitä jopa 70 % nykyisestä ja yritykset vapautettaisiin alle 10 % liiketoiminnastaan koskevien toimintojen taksonomiaraportoinnista.

4.        CBAM:

Hiilirajamekanismin osalta helpotuksia haetaan Omnibus-ehdotuksessa uudella 50 tonnin vuosituontirajalla. Tämä tarkoittaisi sitä, että pienet ja satunnaiset maahantuojat vapautettaisiin CBAM-velvoitteista, mikä vähentäisi hallinnollista taakkaa. Vuosiraja vastaisi keskimäärin 80 tonnia CO2e -päästöjä per maahantuoja. Jatkossa CBAM:n piiriin kuuluvien yritysten päästölaskenta- ja raportointivaatimuksia yksinkertaistettaisiin. Ehdotetut muutokset vähentäisivät pk-yritysten raportointikuormaa ja helpottaisivat sääntelyn noudattamista. Vaikka ehdotuksen mennessä läpi jopa 90 % yrityksistä vapautuisi raportointivaatimuksista, pysyisi silti 99 % päästöistä CBAM -sääntelyn piirissä.

Miten yritys voi varautua Omnibus -ehdotuksen mahdollisiin muutoksiin?

Nyt moni yritys on ikävässä tilanteessa, jos vielä tällä hetkellä voimassa oleva raportointivelvollisuus koskisi kuluvaa vuotta ja ensimmäinen raportti tulisi julkaista ensi vuoden alussa vuoden 2025 tiedoilla, mutta EU:n uuden ehdotuksen mennessä läpi yritys jäisikin kokonaan vaatimusten ulkopuolelle. EU:n puolelta ehdotusten käsittely pitäisi tapahtua nopeutetusti, mutta päätöksenteon aikataulu ei kuitenkaan ole vielä selvillä. Mitä yritys voi siis tässä kohtaa tehdä?

Jos yritys on jo varannut resursseja kestävyysraportointia varten ja aloittanut työn vastuullisuusasioiden selvittämiseksi, voi olla kannattavaa jatkaa työtä, vaikka pakollinen raportointivelvollisuus poistuisikin. Mikäli CSRD:n rajat muuttuisivat, voisi yritys kuitenkin edistää omaa vastuullisuustyötään ja julkaista esimerkiksi vapaaehtoisen vastuullisuusraportin VSME -standardin mukaisesti. Vastuullisuustyötä voisi edistää omassa, kevyemmässä ja rauhallisemmassa tahdissa, mutta pysyä silti kilpailukykyisenä ja ehkä jopa edelläkävijänä kilpailutustilanteissa.

On myös hyvä muistaa, että työntekijä- ja liikevaihtorajat koskevat yrityksiä konsernitasolla ja raportointivelvollisia ovat myös EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on raportointirajojen mukaista toimintaa EU:n alueella. Eli jos yritys kuuluu suurempaan konserniin, voi raportointivelvollisuus säilyä, vaikka rajat muuttuisivatkin. Lisäksi kyseessä on vasta ehdotus, jonka läpimenoon tarvitaan myös EU:n parlamentin ja jäsenmaiden hyväksyntä, joten muutoksia voi olla vielä etenkin yritysrajoihin luvassa ja niihin kannattaa varautua. Mukana ehdotuksessa on myös raportointia viivästyttävä ns. Stop-the-clock -ehdotus, jonka läpimeno on todennäköisempää ja tällöin raportointivelvollisuus viivästyisi vähintään vuodella.

Vaikka oma raportointivelvollisuus ja pakko kestävyysraportoinnille poistuisikin, kyselyt vastuullisuusasioihin liittyen tuskin loppuvat. Mahdolliset resurssit voi valjastaa myös esimerkiksi tuotteiden hiilijalanjälkilaskentaan. Mikäli yrityksesi valmistaa ja myy tuotteita, voisi vapautuneita työtunteja käyttää tuotteiden päästöjen laskentaan, sillä näiden tietojen kysely tuskin tulee vähenemään, vaikka CSRD -raportointi vähenisikin. Moni yritys pyytää näitä tietoja toimitusketjuistaan jo nyt, myös pienemmiltä yrityksiltä ja näihin kyselyihin kannattaa varautua ajoissa.

Kaiken sääntelyn ja velvollisuuksien ympärillä on hyvä muistaa, että ilmastonmuutos ei katoa mihinkään, vaikka lainsäädännölliset vaatimukset vähenisivätkin. Myöskään vastuullisuusasioiden raportoiminen raportoinnin vuoksi ei ole vielä tae vastuullisuuden parantumisesta, vaan siihen tarvitaan todellisia toimia. Tämä voi olla kaikesta huolimatta hyvä hetki perehtyä oman yrityksen vastuullisuuteen ja löytää sieltä oman toiminnan kannalta olennaisia asioita kehitettäväksi.

Edelläkävijäyritykset tekivät enemmän kuin regulaatio vaatii jo ennen CSRD:n voimaantuloa, ja myös jatkossa edelläkävijyys vaatii enemmän kuin minimivaatimusten täyttämistä. Siksi vastuullinen yritys jatkaa vastuullisuustyötään joka tapauksessa!

Järjestämme 4.3.2025 maksuttoman webinaarin CSRD:n nykytilanteeseen ja Omnibusiin liittyen. Samalla käymme läpi myös kestävyysraportoinnin vaikutusta hankintaketjuihin ja perehdymme VSME -standardiin. Webinaariin voit ilmoittautua mukaan täältä.