Päästökertoimien luotettavuus ja ajantasaisuus vaikuttaa yllättävän paljon siihen, millaisia tuloksia päästölaskennat tuottavat. Parhaat - ja usein myös pienimmät - päästölaskennan tulokset saadaan käyttämällä tavarantoimittajien omia päästökertoimia ja fysikaalisiin suureisiin, kuten kilogrammoihin, perustuvia kertoimia.

Syksyn myötä päästölaskentapalvelujen kysyntä on lisääntynyt ja vauhti näyttää vain kiihtyvän. Suurilla pörssiyrityksillä, joiden on vuoden 2025 alussa raportoitava toimintansa kestävyydestä CSRD-direktiivin mukaisesti, alkaa olla jo kiire. Ilmastonmuutos ja siihen kiinteästi liittyvä kasvihuonekaasupäästöjen laskenta on yksi monista yrityksille oleellisista kestävyysseikoista, ja rajallista aikaa ja työpanosta on käytettävä myös muihin ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyviin teemoihin. Kiireen keskellä voidaan päätyä tilanteeseen, jossa päästölaskenta on vain jollakin tavalla saatava hoidettua alta pois. Mielellään niin, että ylimääräistä työtä aiheutuu mahdollisimman vähän. Käytettävien päästökertoimien laatuun kannattaa kiinnittää kuitenkin huomiota.

Päästökerroindata on usein vanhaa ja huonoa

Vanha sanonta toteaa, ettet voi johtaa sitä, mitä et mittaa. Harvemmin muistetaan kiinnittää huomiota mittareiden laatuun. Kokemuksemme mukaan vielä tälläkin hetkellä suurin osa suomalaisyrityksistä - ja konsulteista - tekee päästölaskentaa Excelissä. Kieltämättä Excel on oikein hyvä työkalu, jos vain voi olla varma, että kaikki kaavat toimivat oikein ja käytetty päästökerroindata on luotettavaa ja ajantasaista.

Kun olemme varmentaneet yritysten päästölaskentoja, olemme löytäneet jopa 1000-kertaisia virheitä käytetyistä lähtötiedoista. Eniten virheitä on löytynyt kuljetusten päästöjen laskennasta, ja lähes poikkeuksetta nämä virheet ovat johtaneet liian suuriin päästöihin. Varsinaisten virheiden ohella huomiomme on kiinnittynyt myös siihen, että käytetyt päästökertoimet voivat olla jopa yli kymmenen vuotta vanhoja eikä Excelin käyttäjällä ole aavistustakaan siitä, mihin kertoimet perustuvat ja mitä niihin sisältyy. Aika usein uudetkin päästökertoimet ja tuotteiden hiilijalanjäljet perustuvat vanhoihin lähteisiin ja globaaleihin keskiarvoihin.

Millaista on laadukas päästökerroindata?

Parasta päästökerroindataa on mahdollisimman ajantasainen data, joka saadaan suoraan tavaran tai palvelun toimittajalta. Olemme aiemmassa blogikirjoituksessamme avanneet tarkemmin laadukkaan päästökerroindatan kriteerejä. Datan pitäisi olla maantieteellisesti ja teknologiansa puolesta edustavaa ja kolmannen osapuolen varmentamaa. Esimerkiksi jos tuotteen valmistusprosessissa käytetään suomalaista terästä, ei päästölaskennassa kannata käyttää mitä tahansa googlaamalla löytynyttä päästökerrointa. Merkitystä on esimerkiksi sillä, onko teräs tuotettu masuuniprosessilla vai sulatettu sähkön avulla kierrätysteräksestä. Päästökerrointa valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, onko päästökertoimessa otettu huomioon koko tuotteen elinkaari vai ainoastaan osa siitä.

Päästökertoimien ajantasaisuus on tärkeää. Erityisesti jos tuotteen valmistus kuluttaa paljon energiaa, uusiutuvan energian saatavuuden paraneminen, pienentää tuotteen päästökerrointa ajan myötä. Näin ollen ajantasaisten päästökertoimien käyttäminen johtaa useimmiten pienempiin päästöihin.

Hankintojen päästölaskennan tulisi perustua fysikaalisiin suureisiin

Yleensä kaikkein työläintä on laskea scope 3 -päästöjen 1. kategorian päästöt (ostetut tuotteet ja palvelut). Erityisesti tätä päästölaskentaa haluttaisiin automatisoida niin, että laskenta voisi perustua europohjaisiin päästökertoimiin ja lähtötiedot tulevat suoraan yrityksen ostodatasta ilman, että pohditaan tarkemmin hankintojen laatua. Yrityksen tiliöinnistä riippuen saman konsultointi -otsikon alla voi olla monenlaisia toimijoita, joiden väliset päästöt voivat vaihdella suurestikin. On huomattava ero sillä, tekeekö esimerkiksi joku ulkoinen konsultti suunnittelutyötä toimistossa vai korjaustyötä yrityksen laitoksissa.

Päästölaskentastandardien ohjeistusten mukaan valuuttapohjaisiin päästökertoimiin perustuva ns. spend-based -laskenta on kaikkein epätarkin vaihtoehto ja sitä pitäisi käyttää vain silloin, jos muuta tietoa ei ole saatavilla. Kun olemme testanneet fysikaalisiin suureisiin perustuvan ja spend-based -laskennan eroja, olemme havainneet spend-based -laskennan johtavan jopa kaksinkertaisiin päästöihin fysikaalisiin suureisiin suureisiin perustuvaan laskentaan verrattuna. 

Jos yrityksen kasvihuonekaasupäästöt on arvioitu yläkanttiin, voidaan myös päästövähennystoimenpiteiden suunnittelussa ja kannattavuuslaskelmissa päätyä virheellisiin tuloksiin. Jos ostettujen tuotteiden ja palveluiden päästöistä ei käy ilmi, mistä päästöt tarkalleen syntyvät, on vaikea miettiä, miten päästöjä voidaan vähentää. Jos yritys voi esimeriksi vaihtaa käyttämänsä raaka-aineen kierrätysmateriaaleihin, voi päästöt vähentyä huomattavasti, mutta vain siinä tapauksessa, että raaka-aineita käsitellään laskennassa fysikaalisiin suureisiin perustuen. Kierrätetty raaka-aine voi olla kalliimpaa kuin neitseellinen materiaali ja hintoihin perustuva päästölaskenta pystyy huomioimaan ainoastaan kasvaneet kustannukset ja näin ollen kasvaneet päästöt, ei todellista päästövähennystä.

Mistä luotettavia päästökertoimia löytää?

OpenCO2net on koonnut yhtä Euroopan kattavimmista päästökerrointietokannoista jo seitsemän vuoden ajan. Tietokantaa päivitetään kaksi kertaa kuukaudessa ja tietokantaan poimitaan parhaat päästökertoimet viimeisimmistä tilastoista ja tieteellisistä artikkeleista sekä muista avoimista tietokannoista. OpenCO2.net-tietokanta hyödyntää myös Ecoinvent-tietokantaa, joka on maailman kattavin elinkaaritiedon tietokanta.

Jokaisen OpenCO2.net-tietokantaan lisättävän päästökertoimen taustat selvitetään huolellisesti. Lähteiden ja julkaisuajankohdan lisäksi päästökertoimista selvitetään esimerkiksi kertoimiin sisältyvät kasvihuonekaasut ja elinkaaren vaiheet. Taustojen selvittäminen voi olla hankalaa, jos päästökertoimia joutuu keräämään itse manuaalisesti monista eri lähteistä. Valmiiksi kerättyjen ja tarkastettujen päästökertoimien käyttäminen voikin säästää huomattavasti aikaa laskentaprojektin aikana.

Nyt on julkaistu myös OpenCO2.api-rajapinta, jonka kautta tietokannan päästökertoimet voidaan liittää yritysten omiin toiminnanohjausjärjestelmiin tai laskentatyökaluihin.

Jos haluat kuulla lisää OpenCO2.api-rajapintaratkaisusta, otathan meihin yhteyttä. 

OpenCO2.net-päästötietokanta on päästölaskennan asiantuntijoiden kokoama tietokanta, josta löytyy jo yli 5000 ajantasaista päästökerrointa. OpenCO2.api-rajapintaratkaisun avulla päästökertoimet voidaan liittää osaksi yritysten omia järjestelmiä. Lisäksi OpenCO2.net-alustalta löytyy standardipohjaiset hiilijalanjälkilaskurit sekä organisaatioiden että tuotteiden hiilijalanjälkilaskentaan.