Muutama kysymys toistuu usein hiilijalanjälkilaskentaan ja hiilineutraaliuteen liittyvissä keskusteluissa. Tämä on varsin ymmärrettävää, kun moni yritys on vielä päästölaskennan alkutaipaleella. Kirjoitimme viiteen yleisimmin kysyttyyn kysymykseen vastaukset.

”Hiilijalanjälkilaskenta – onko siihen olemassa yksiselitteisiä standardeja?”

Usein kuulee sanottavan, että hiilijalanjälkilaskentaan ei ole olemassa vakiintuneita standardeja. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Todellisuudessa hiilijalanjälkilaskentaan on olemassa useita standardeja, mutta älä anna määrän hämätä: kaikki niistä pyrkivät samaan päämäärään, mutta niitä käytetään eri tarkoituksiin. Esimerkiksi yrityksen ja yksittäisen tuotteen hiilijalanjälki määritetään eri standardin pohjalta. Ehkäpä eniten käytetyimpiä ja tunnetuimpia ovat Greenhouse Gas -protokollan standardit. Ne ovat nivaska standardeja, jotka on koottu yhteen. Näiden standardien alta löydät laskentastandardit lähes kaikkeen, kuten kaupunkien, yritysten ja projektien päästöjen laskemiseen.

Organisaatiokohtaisessa laskennassa tunnetuimmat ovat GHG -protokollan standardit sekä ISO 14064 -standardit. Puolestaan tuotekohtainen hiilijalanjälkilaskenta noudattaa esimerkiksi ISO 14067 ja PAS 2050 -standardeja. Standardien tunteminen ja soveltaminen vaatii asiantuntemusta ja tämä on OpenCO2.netin osaamisen ytimessä.

“Tarvitseeko Scope 3:n päästöt (arvoketjut ja hankinnat) laskea?”

Aiemmin hiilijalanjälkilaskenta sisälsi usein Scope 3 päästöistä lähinnä liikematkustaminen ja jätteet, mutta nykyisin tämä ei enää riitä. Scope 3 -päästöistä tulee laskea mukaan kaikki toiminnan kannalta merkittäviksi tunnistetut päästölähteet, joista on kohtuullisella työllä saatavissa luotettavat lähtötiedot. Jos laskennan ulkopuolelle jätetään päästöjä, tulee niiden ulkopuolelle jättämiseen olla tarkoin perusteltu syy, joka tulee myös raportoida.

Joskus Scope 3 -päästölähteiden tunnistaminen on hyvin haastavaa. Kuitenkin edelläkävijät ja kaikista kunnianhimoisimmat organisaatiot näkevät vaivaa kaikista vaikeimpien päästölähteiden selvittämiseksi. Esimerkiksi Suomen Tekstiili ja Muoti ry selvitti koko Suomen tekstiilialan globaaleihin arvoketjuihin liittyvät päästövaikutukset yhdessä OpenCO2.netin kanssa.

”Voiko liikkeelle lähteä kompensointi edellä?”

Monet organisaatiot asettavat kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita, mikä on hyvä asia. Joskus tavoitteisiin halutaan päästä nopeasti ja lähdetään liikkeelle kompensointi edellä. Kuitenkin sitä mitä ei mitata, on mahdotonta hallita. Jotta tiedetään, mikä on organisaation tai tuotteen ilmastokuorma, tulee ensin laskea hiilijalanjälki perusteellisesti ja standardeihin perustuen. Välttyäkseen viherpesulta, organisaation tulee hiilijalanjälkilaskennan jälkeen suunnitella ja toteuttaa omia päästövähennystoimia sekä tehdä suunnitelma tulevien päästövähennysten tekemiseksi. Vasta lopuksi kompensoidaan jäljelle jäävät päästöt, joita yritys ei pysty omalla toimillaan vähentämään. Tavoitteena on, että kompensoinnin määrän pitäisi vuosi vuodelta laskea, kun yritys toteuttaa suunnitelman mukaisesti jatkuvia päästövähennyksiä.

Olemme tunnistaneet useissa projekteissamme merkittäviä päästövähennyskeinoja, joilla päästään jo pitkälle hiilineutraaliuspolulla. Omat päästövähennystoimet hyödyttävät yritystä niiden toteuttamishetkestä hamaan tulevaisuuteen. Omaa toimintaa kehitettäessä myös organisaation osaamispääoma kasvaa, kun päästövähennyksiä ei ulkoisteta muille toimijoille.

”Voidaanko hiilineutraalius saavuttaa oman metsän avulla?”

Jotta metsä toimisi todellisena hiilinieluna, tulee päästövähennysten olla pysyviä, mitattavissa, lisäisiä ja todellisia. Valtioneuvoston helmikuun alussa julkaisema Opas vapaaehtoisten hiiliyksiköiden hyviin käytäntöihin nostaa esille kaksoislaskennan riskin hiiliyksiköiden hankinnassa eli kompensoinnin ostamisessa. Suomessa, ja monessa muussa päästövähennystavoitteisiin sitoutuneessa maassa, sekä metsän istutus että lannoitus lasketaan mukaan kansalliseen päästöinventaarioon. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Suomessa tapahtuvia metsityshankkeita ei voida ottaa huomioon yrityksen hiilineutraaliutta edistävinä toimina. Yritykset voivat kuitenkin halutessaan osallistua esimerkiksi metsityshankkeisiin, ja silloin ne omalta osaltaan edistävät kansallisen hiilineutraaliustavoitteen toteutumista.

“Kuinka aloittaa hiilijalanjälkilaskenta?”

Yksinkertaisimmillaan laskennan ensimmäiset askeleet ovat päästölaskennan tarkoituksen määrittäminen ja laskentarajauksen tekeminen. Jos olet epävarma, mitä standardia laskennassa tulisi käyttää, kuinka ja mille toiminnoille päästöt tulisi allokoida tai mitä päästökertoimia tulisi käyttää, niin voit kasvattaa tietämystä hiilijalanjälkikoulutuksilla tai teettää laskennan toimeksiantona. Tällöin asiantuntijat selvittävät päästölähteet, etsivät luotettavat kertoimet tietokannoista ja suorittavat luotettavan päästölaskennan. Jos laskennan rajauksessa tai laskennassa huomioon otettavissa päästölähteissä ei tapahdu muutoksia, on hiilijalanjälkilaskenta usein helppo toistaa seuraavana vuonna inhouse-laskentana käyttäen tukena OpenCO2.net -työkaluja ja hiilijalanjälkikoulutuksista saatuja oppeja.

OpenCO2net Oy auttaa asiakkaitaan välttämään viherpesua tarjoamalla työkaluja, koulutusta ja konsultointipalveluja luotettavaan standardipohjaiseen hiilijalanjälkilaskentaan. Palvelumme kattavat sekä yrityksen scope 1, 2 & 3 päästölaskennan että tuotteiden hiilijalanjälkilaskennan. Lisäksi tarjoamme yksilöllisten hiilijalanjälkilaskurien toteutusta, jotka ovat erityisen kustannustehokas vaihtoehto laajan tuotevalikoiman päästölaskentaan.