Miten scope 3 -laskennan kanssa kannattaa lähteä liikkeelle ja millaisia tietoja laskennassa tarvitaan? Tämä blogikirjoitus avaa prosessia scope 3 -laskennan taustalla ja antaa yritykselle eväitä lähteä kartoittamaan oman arvoketjunsa kasvihuonekaasupäästöjä.

Päästölaskenta voi vaikuttaa haastavalta ja monimutkaiselta kokonaisuudelta. Monen yrityksen kohdalla scope 1- ja 2 -päästöt ovat vielä helposti laskettavissa, mutta kun laskenta laajennetaan kattamaan koko arvoketjun scope 3 -päästöt, tilanne muuttuu. Scope 3 -laskenta voi tuntua vaikealta ja sen tekemistä lykätään, mutta valmistautuminen kannattaisi aloittaa viimeistään nyt, sillä lainsäädäntö ja sidosryhmät edellyttävät kattavaa päästölaskentaa yhä useammin.

Vastuullisuusraportointidirektiivi CSRD:n voimaantulon myötä scope 3 -päästöjen laskennasta tulee pakollista kaikille direktiivin piiriin kuuluville. CSRD muuttaa myös sitä, miten osaomistajuusyritysten päästöt jakautuvat eri omistajille. Jatkossa se yritys, jolla on osaomistajuusyritykseen operatiivinen hallinta, eli päätösvalta päivittäisissä valinnoissa ja toiminnoissa, laskee kaikki päästöt omaan päästölaskentaansa. Jos laskentaa tekevä yritys puolestaan omistaa osan jostakin toisesta yrityksestä ilman operatiivista hallintaa, sisällytetään päästöt scope 3 -laskentaan omistussuhteen mukaisesti.

Lisäksi päästölaskentavaatimukset voivat ulottua myös sellaisiin yrityksiin, joita CSRD:n vaatimukset eivät koske. Kestävyysraportoinnin vuoksi suuremmat yritykset kartoittavat nyt hankintaketjujaan entistä tarkemmin ja päästötietojen saatavuus voi olla merkittävä tekijä yhteistyökumppaneita valittaessa. Tällaisissa tilanteissa myös pienemmät alihankkijat joutuvat laskemaan omia päästöjään, vaikka CSRD ei heitä suoraan velvoittaisikaan.

Tiedonkeruu scope 3 -laskennan taustalla

Kasvihuonekaasupäästöjen laskeminen itsessään on nopeaa ja melko yksinkertaista, kun lähtötiedot on koottu huolellisesti ja käytössä on luotettavat päästökertoimet. Tietojen kerääminen on aikaa vievää etenkin silloin, kun laskentaa tehdään ensimmäistä kertaa. Tämän vuoksi scope 3 -laskentaan on hyvä varata aikaa ja se kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, eikä kuukautta ennen CSRD -raportointia tai kun potentiaalinen yhteistyökumppani kilpailutustilanteessa tietoja kyselee.

Laskentaa tekevän yrityksen on hyvä aloittaa scope 3 -laskenta kyselemällä päästötietoja omilta tavarantoimittajiltaan ja palveluntarjoajiltaan. Esimerkiksi kuljetusyrityksiltä on yleensä saatavilla raportteja, joista kuljetuksista aiheutuneiden päästöjen suuruus on valmiiksi laskettu. Mikäli yritys käyttää matkatoimistopalveluja, myös liikematkustuksen osalta päästötiedot on usein saatavilla matkaraporttien muodossa. Suoraan toimittajilta saatavat lähtötiedot helpottavat ja nopeuttavat päästölaskentaprojektia. Toimittajilta saatavan tieto kannattaa kuitenkin tarkistaa, että se vastaa tarpeisiin ja on luotettavasti laskettu standardeja ja oikeita rajauksia noudattaen.

Myös raaka-aine- ja tuotetoimittajilta kannattaa päästötietoja kysyä, mutta monesti tilanne on se, ettei tietoja ole saatavilla. Tällöin tulee selvittää, millaisia hankintoja laskentaa tekevä yritys on tehnyt laskentavuoden aikana. Materiaalihankinnoissa ensisijaisena tietona käytetään fysikaalisiin suureisiin perustuvaa dataa, eli esimerkiksi montako tonnia raaka-aineita on hankittu ja kuinka monta uutta tietokonetta ja puhelinta yritykseen on ostettu. Mikäli tällaisia määrätietoja ei ole saatavilla, voidaan käyttää europohjaisia hankintatietoja, mutta näiden kohdalla on hyvä huomioida, että laskentatuloksen tarkkuus voi kärsiä. Usein europohjainen laskenta johtaa selvästi suurempiin päästöihin kuin fysikaalisiin suureisiin perustuva laskenta.

Europohjaisille tiedoille on kuitenkin päästölaskennassa paikkansa, sillä yrityksen on muistettava käsitellä päästölaskennassa myös kaikki ostetut palvelut, mikä saattaa helposti unohtua päästölaskentaa aloitettaessa. Näille tarkkojen päästötietojen määrittäminen ei ole niin helppoa, kun kyseessä on esimerkiksi työterveys-, vakuutus- ja it-palveluista koostuvia hankintoja. Palveluhankinnoille löytyy omat kulutustietoihin perustuvat päästökertoimensa, joita laskennassa käytetään.

Kaiken A ja O päästölaskennassa ovat luotettavat ja oikein valitut päästökertoimet. Niitä valitessa on hyvä huomioida, että päästökerroin on ajantasainen, kattaa oikeat elinkaaren vaiheet sekä vastaa sitä päästötietoa, johon sitä ollaan käyttämässä. Mitä tarkempia päästötietoja ja -kertoimia on käytettävissä, sitä tarkemman tuloksen yritys päästölaskennastaan saa. Vanhentuneet ja epätarkat tai pelkästään europohjaisiin tietoihin perustuvat päästökertoimet antavat epäluotettavan tuloksen ja voivat pahimmillaan kasvattaa päästöt moninkertaisiksi.

Kuinka tulkita scope 3 -laskennan tuloksia

Päästölaskennan tuloksia tulkittaessa herää usein kysymys, ovatko oman yrityksen päästöt suuret vai pienet ja miten niihin pitäisi suhtautua. Suoraa vertailua yritysten välillä on haastavaa tehdä, sillä yrityksen toiminta ja rakenne vaikuttaa paljon siihen, kuinka suuret päästöt ovat ja miten ne jakautuvat. Esimerkiksi energiayhtiöillä scope 1 -päästöt ovat tyypillisesti suuret, kun taas tuotteita valmistavilla yrityksillä päästöt painottuvat scope 3 -luokkaan. Monien yritysten kohdalla scope 3 -päästöt ovat merkittävässä roolissa ja silloin niiden laskentaan on hyvä panostaa.

Tulosten perusteella on myös helppo huomata, mitkä ovat suurimmat päästölähteet yrityksen toiminnassa ja millaisia päästövähennystoimenpiteitä voidaan tehdä, jotta päästöt vähenisivät jatkossa. Jokainen laskenta sisältää oletuksia ja epävarmuuksia, joiden raportoiminen on tärkeää, jotta tuloksia voidaan tulkita. Epävarmuuksia on hyvä pyrkiä myös minimoimaan jatkossa, jolloin myös laskennan tulos tarkentuu. Ajoissa aloitettu päästölaskenta antaa mahdollisuuden parantaa lähtötietojen keräämistä ja laskentamenetelmiä, ennen kuin esimerkiksi CSRD:n vaatimusten mukaiset ensimmäiset raportit on julkaistava. Jos tiedonkeruukäytäntöjä on ehditty miettiä, helpottuu työ virallisella raportointijaksolla huomattavasti.

OpenCO2.net-alustan kattava päästötietokanta ja standardipohjaiset hiilijalanjälkilaskurit mahdollistavat luotettavan scope 3 -laskennan. Laskenta täyttää sekä CSRD:n mukaisen ESRS E1-standardin että GHG Protocol -standardien vaatimukset. Lisäksi ISO 14067 -standardiin pohjautuvalla tuotelaskurilla on mahdollista laskea tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjälkiä, jos asiakasyritys tarvitsee tällaisia tietoja omassa scope-laskennassaan.