CO2-muuntimessa on käytetty lähtötietoina pääasiassa OpenCO2.netin laajasta päästötietokannasta löytyviä päästökertoimia.
Alla on kerrottu tarkemmin laskennan taustoista.
Eri puulajit sitovat kasvaessaan eri määrän hiilidioksidia. Tämä laskenta on tehty koivulle. Koivu sitoo 0,904 t CO2/m3. Tämä arvo perustuu Tapion taskukirjassa esitettyyn koivun kuivatuoretiheyteen 0,4975 t k.a/t ja puun hiilipitoisuuteen 0,4961 (Luke, 2016).
Päästötonnin arvona on käytetty EEX:n hintaa päästöoikeudelle EU:n päästökaupassa (70,72 eur/t CO2, 4.6.2024)
Päästökertoimena on käytetty Traficomin julkaisemaa Suomen liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräistä CO2-päästöä. NEDC-menetelmä. (OpenCO2.net: 139,9 g CO2/km)
Päästökertoimena on käytetty Defran kerrointa (sis. säteilypakote) lennoille HEL-MUC ja MUC-HEL. (OpenCO2.net: 185,92 g CO2/km). Edestakaisen matkan pituus on ICAO:n mukaan 3144 km.
Päästökertoimena on käytetty Tilastokeskuksen Polttoineluokituksen mukaista kerrointa (OpenCO2.net: 2,02 kg CO2/l)
Saunanlammitys 8 kW:n tehoisella kiukaalla 2,5 tunnin ajan kuluttaa sähköä 20 kWh. Päästökertoimena on käytetty Energiaviraston ilmoittaman Suomen keskimääräisen sähkönhankinnan (kansallinen sähkön jäännösjakauma) mukaista kerrointa (OpenCO2.net: 471,27 g CO2/kWh)
Päästökertoimena on käytetty Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kerrointa maidolle (OpenCO2.net: 1,4 CO2-ekv./kg)
Päästökertoimena on käytetty Luonnonvarakeskuksen kerrointa lypsylehmän lihalle (OpenCO2.net: 14,6 kg CO2-ekv./kg)
Päästökertoimena on käytetty Suomen ympäristökeskuksen laskemaa kansalaisten yksityisestä kulutuksesta aiheutuva hiilijalanjälki vuonna 2021: 7,7 tonnia (SYKE, 2024).